Kurssikokeilu kokonaisuudessaan opetti ainakin nämä asiat

• Lukiossa pitäisi olla yhdessä tehty suunnitelma (tvt-ops) siitä, millaisia taitoja opiskelijoilla täytyy olla.
• Näiden taitojen opettaminen pitäisi aloittaa heti lukion ensimmäisessä jaksossa.
• Vastuu taitojen opettamisesta kuuluu kaikkien aineiden opettajille.
• Lukiolaisten taidot käyttää nettiä ovat moninaiset ja epätasaiset, valitettavan yksipuolisetkin.
• Osalla opiskelijoista uudenlainen opiskelu sujuu: itseohjautuvuutta, aloitekykyä, kysymisen taitoa ja vastuullisuutta on. Toisaalta varovaiset, tuttuun turvautuvat ovat jopa pelokkaita uuden edessä. Työtapojen muuttaminen vie aikaa myös opiskelijoilta, ei vain opettajilta.
• Lukio-opiskelussa pitäisi siis korostaa oma-aloitteisuutta ja vastuullisuutta vielä nykyistäkin enemmän.

Maantiedettä ja klassikkokirjallisuutta - luonto- ja henkilökuvauksen tutkimista yhdessä

Aloitimme tänään maantieteen ja kirjallisuuden yhteisen opintojakson. Opetamme molemmat samaa ekaluokan ryhmää, jonka kanssa on opiskeltu sähköisten materiaalien kanssa. Päätimme kokeilla, kuinka integrointi ja digimaailma saadaan yhdistettyä luontevasti.

Suunnittelimme yhteisen jakson drivessä jaetussa dokumentissa.

Etsin kirjallisuuden opiskeluun kuusi kirjallisuusnäytettä, jotka ovat klassista proosaa. Valintakriteereinä olivat teoksen saatavuus sähköisenä sekä moni-ilmeinen luontokuvaus - yhdistettynä vahvaan henkilökuvaukseen. Näytteiden etsimiseen meni yllättävän paljon aikaa, ja jouduinkin tinkimään sähköisen version mahdollisuudesta, sillä sopivia näytteitä ei yksinkertaisesti löytynyt kovin helposti.

Sähköistä tekstiä olisi ollut helppo eritellä iPadin näytöltä iBooks-sovelluksen avulla. Sillä pystyy alleviivaamaan, tekemään kommentteja sekä ennen kaikkea lähettämään omat merkinnät sähköpostiin - erittelyn tulokset löytyisivät helposti.

Opiskelijat olivat kuitenkin varsin tyytyväisiä palattuamme tavalliseen luokkaan, tutun monistenippusovelluksen äärelle. Turvallisuus määrittänee heidän opiskelutottumuksiaan aika tavalla.

Päädyin seuraavista teoksista poimittuihin katkelmiin:

1. Juhani Aho: Juha
2. Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä
3. Juhani Aho: Kosteikko, kukkula, saari… (Lastuja I - III)
4. Joel Lehtonen: Putkinotko
5. Ilmari Kianto: Punainen viiva
6. Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija

Kokeilumme jälkeen opiskelijat kertoivat yllättyneensä, kuinka kirjallisuuden käsittely maantieteen tunnilla avarsi heidän lukutapaansa. Monelle opiskelijalle vanhan kirjallisuuden lukeminen oli aika vaikeaa - laaja kuvailu ja vieraat sanat pakottivat heidät hitaan havainnon sietämiseen.

Äidinkieltä ja sähköistä oppikirjaa

Aloitimme kevään viimeisen ÄI3-kurssin opiskelut. Vaihdoimme luokkahuoneen koulun kirjastoon ja monistenivaskat täppäreihin (ja ohuempaan monistenivaskaan).

Ns. oppikirjanamme on Särmän lisäksi wiki [aikkakolme.wikispaces.com]. Kaikki opiskelijat ovat wikin jäseniä, joten heillä on muokkausoikeus sivustoon. Jaoin heidät myös kotiryhmiin. Opiskelijat myös loivat driveen kansion, jonka jakoivat kanssani. Tähän kansioon he tallentavat muistiinpanojaan ja tekstinsä, jotka kommentoin ja arvioin myös drivessä.

Tavoitteeni on kokeilla opiskelmisen ohjaamista sivuston avulla. Ensimmäisten tuntien hämmennys uusien työkalujen omaksumisessa on vaihtunut luontevaan työskentelyyn.

Miklun opettajat somessa

Aprillipäivänä Anne Rongas tuli kouluttamaan meitä someviidakossa suunnistamiseen. Hän esitteli meille muutamia sovelluksia ja jutteli myös oppimisesta ja opiskelijoiden oman tekemisen aktivoinnista. Iltapäivän sisältö löytyy Annen laatimalta wikisivulta.

Edellisenä päivänä olimme vesoilleet kaikkien Mikkelin lukioiden opettajien kanssa ja keskustelleet unelmien lukiosta, joten päivien sisällössä oli jonkin verran samaa: verkkotyökalut antavat paljon mahdollisuuksia esimerkiksi ryhmätöihin ja opiskelun monipuolistamiseen ylipäänsä.

Pääsimme hyvään vauhtiin uusien sovellusten kanssa. On kuitenkin viisautta keskittyä aluksi joihinkin yksittäisiin sovelluksiin; tässä viidakossa polku jää helposti rönsyilevän kasvillisuuden peittoon. Aiomme jatkaa toukokuussa keskenämme ja esitellä toisillemme työtapoja, joita olemme ideoineet omiin oppiaineisiimme.

Nykykirjallisuustehtävä ja wiki työkaluna - opiskelijoiden kommentteja

Työhön käytettiin aikaa kolme 75 minuutin oppituntia. Tämän jälkeen juttelin ryhmien kanssa heidän työskentelystään, työn tuloksista ja heidän mielipiteistään ko. tavasta opiskella.

Suurin osa opiskelijoista oli sitä mieltä, että aikaa oli sopivasti. Uuden työkaluun haltuun ottaminen vie aikansa, ja koska wikin rakenne on ehkä vähän vanhanaikainen / yksinkertainen, sen logiikan hoksaamiseen meni ensimmäisestä ja toisestakin oppitunnista aikaa.

Mutta opiskelijoiden mielestä wiki on hyvä työväline sen vuoksi, että siihen saa talteen eri tunneilla tehdyt työt - paperille tehdyt muistiinpanot häviävät helposti. Toisaalta taas jos ei muistanut aina tallentaa tehtyjä merkintöjä tai verkko kaatui, tehty työ hävisi myös wikistä. Päädyimmekin siihen, että wiki on hyvä kokoava työkalu, mutta sen rinnalla kannattaa käyttää muita, jouhevampia tekniikoita esim. keskustelemisessa.

Eniten opiskelijat kiittelivät uudenlaista työskentelytapaa. Lukiossa on totuttu toimimaan kirjoittamalla ja keskustelemalla, ja vaikka nuoret käyttävät arkiviestinnässään paljon verkkoa, tällainen työtapa on vielä vieras - vaikka se olisi tärkeä hallita tulevien opintojen ja työelämänkin kannalta.

Ohjasin tehtävillä lukemaan kirjoja hyvin yhteiskunnallisesta näkökulmasta, ja käsitys suomalaisen kirjallisuuden yhteydestä realismin perinteeseen vahvistui. Kirjallisuudenopetuksen hieno tavoite, ympäröivän yhteiskunnan ilmiöiden ymmärtäminen, toteutui. Opiskelijoiden mukaan tehtävät ohjasivat hyvin heidän keskusteluaan. Tehtävätkin ovat uudenlaisia.

Toisaalta tämä työskentelytapa, joka vaatii vastuullisuutta opiskelijoilta, antaa myös tilaa ns. liialle rentoudelle. Suurin osa kantaa vastuunsa, mutta osaa opettajan täytyy ohjata tarkemmin.

Notegraphylla tehdyt aforismit eivät jääneet ulkoasun askarteluksi. Tässä muutama esimerkki:

Tulevaisuuden kuvaukset

Avioliiton ongelmat

Aion jatkaa tämän tehtävätyypin hiomista. Esimerkiksi CV:lle voisi tehdä valmiin lomakepohjan, jota voisi täydentää lukemisen aikana. Ylipäänsä koko projektin voisi ajoittaa koko jakson ajalle.

Wikin projektitoimintoa kokeilemassa - suomalainen nykykirjallisuus aiheena

Äidinkielen viimeisellä kurssilla tutustutaan klassikkokirjallisuuteen mutta myös uuteen suomalaiseen kirjallisuuteen. Rajasin "uuden" tällä kertaa tarkoittamaan 1960-luvulta lähtien kirjoitettuja teoksia.

Kirjallisuudesta keskustelemisen tärkeys on vain vahvistunut samalla, kun lukemisharrastus vähenee. Kokemukseni mukaan jaettu lukukokemus innostaa perehtymään kirjoihin paremmin kuin yksinäinen puurtaminen.

Keskustelun ohjaamiseen on monia erilaisia tapoja. Analyyttinen lähestyminen on usein tarpeen, mutta tällä kertaa halusin, että keskitymme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Miten teoksissa kuvataan suomalaista yhteiskuntaa - ja yksilöä?

Laadin wikiini [ullanaikka.wikispaces.com] projektit, jossa on seitsemän eri tiimiä eli ryhmää. Jokaisella tiimillä on eri aihe ja samat tehtävät. Kaikki opiskelijat eivät ole huomanneet sähköpostiinsa tullutta, mainokselta vaikuttavaa englanninkielistä kutsuani, joten aloitamme kokoamalla ryhmät. Projektit ja tiimien tehtävät eivät ole julkisia, joten kokosin ohjeet OneDrive-dokumenttiin. [https://onedrive.live.com/view.aspx?cid=B29396DF8D44D325&resid=B29396DF8D44D325%211550&app=Word&wdo=1]


Tavoitteena on siis keskustelu, ajatusten kokoaminen ja yhteyksien luominen oikeaan maailmaan.

Tästä se lähtee!

Äidinkieli ja some - arkipäivän testaamista

Äidinkieli on oppiaineena varsin monipuolinen. Nykyisin se mielletään ensisijaisesti kieliaineeksi, mutta sillä on paljon yhteistä myös reaaliaineiden, erityisesti historian, yhteiskuntaopin ja filosofian kanssa. Varsin vahvasti äidinkieli on myös taideaine - puolet nimestäkin on kirjallisuutta.

Tämän kirjavuuden ansiosta työtavoissakin on paljon valinnan varaa. Siksi esim. yhdessä kirjoittaminen, ryhmätyöt, draama ja puheviestintä ovat pitkään olleet luonteva tapa tehdä töitä. Sosiaalisen median sovellukset tarjoavat osansa tähän. Olen pitkään käyttänyt opetuksessani ainoastaan ns. käsikirjaa (Särmä tällä hetkellä) ja laatinut tehtäviä aika tavalla itse.

Olen käyttänyt opetukseni tukena, opettajan muistilistana ja tiedotusvälineenä, muutaman vuoden wikispaces-sivustoa (ullanaikka.wikispaces.com) Wikissäni on sivu jokaiselle kurssille. Tavoitteeni oli tehdä kurssitavoitteet nähtäviksi mahdollisimman helposti mutta myös saada työskentelyyn jouhevuutta. Päivitän wikiäni jatkuvasti, enemmän tai vähemmän, ja linkitän sinne dokumentteja tarvittaessa. Toisin sanoen sivusto kulkee tavallisessa äikänopettajan arjessa mukana - sivusto ei ole koskaan "valmis" tai "täydellinen".

Wikissä on paljon hyviä toimintoja, joita en ole vielä kokeillut. Kevään aikana testaamme esim. projekteja sekä tekstien palautus- ja kommentointimahdolllisuutta.

Esimerkiksi kun tehtävänannot ovat verkossa, opiskelijat voivat siirtyä tekemään töitä luokasta muualle koulurakennukseen. Wiki on myös keino jakaa dokumentteja: linkitän sinne yhteisiä google-dokumentteja, joihin opiskelijat kirjoittavat yhdessä. Voimme näin porukalla seurata, millaisia havaintoja tehdään. Samalla opettaja voi kysyä, kommentoida ja ohjata työskentelyä.

Enimmäkseen käytän google.docseja, mutta skydriven käyttökin on yleistymässä. Stixyn muistilappuseinää olemme myös kokeilleet, mutta perinteinen kartonki on osoittautunut lopulta mukavammaksi keinoksi tehdä ryhmätyötä.

Tällä hetkellä kaipaan toimivaa käsitekarttapohjaa, jolla voisi sujuvasti laatia muistiinpanoja ryhmissä. Tärkeää olisi, että sovellus toimisi hyvin iPadeilla ja että karttoja voisi jakaa wikin kautta. Mahdollisuus tulostaa kartta olisi tärkeää.

Kevään viimeisessä jaksossa, äidinkielen ja kirjallisuuden 3. kurssilla, aion käyttää opiskelussa mahdollisimman paljon iPadeja ja erilaisia sovelluksia. Kokeilemme ryhmäni kanssa, mitkä työkalut auttavat ja toimivat. Kurssin aiheena on kaunokirjallisuus, joten tekstin työstämisen (alleviivaus, kommentointi jne.) työkaluja kaipaan myös.